viiva

Ry:n historia

Suvun historia

Haajan talon ja sukujen historiaa Virolahden Yläpihlajassa

Haajan talo Virolahden Yläpihlajassa tunnetaan jo 1500-luvulla. Vuoden 1544 maakirjassa mainitaan Yläpihlajassa olevan 11 taloa, ja näistä yhtä isännöi P. Haihia, jonka voidaan päätellä tarkoittavan nykykielen Haajaa. Vuosien saatossa sukunimen kirjoitusasu onkin hyvin vaihteleva mm. Haia, Haian, Haijainen, Haihin, Haija, Haja, Hajain. Haajan talo oli 1500- ja 1600-luvuilla hyvin toimeen tuleva. Vuonna 1555 Knut Haialla oli kaksi asekuntoista miestä, jota voidaan pitää vaurauden merkkinä. Vuonna 1603 mainitaan Haajan isännän olleen lautamiehenä. 1620-luvulla suoritettiin yleinen karjanlaskenta ja maanmittaus. Haajalla oli hevonen ja tamma, vetohärkä, 7 lehmää, 5 mullikkaa, 1 hieho, 11 lammasta, 7 karitsaa, 3 sikaa ja 2 porsasta. Peltokylvössä oli ruista 2 tynnyriä, ohraa 24 kappaa, kauraa 2½ tynnyriä ja vehnää 4 kappaa. Lisäksi kaskeen oli kylvetty kauraa. Nämä ovat sen aikaisia keskiarvoja suurempia määriä. Simo Yrjönpoika Haaja oli vuonna 1660 Kymin kihlakunnan edustajana Göteborgin valtiopäivillä. Ratsutilana Haaja oli vuodet 1609 - 1680. 1690-luvun lopulla tulivat suuret katovuodet ja Haajan asukkaat, Yrjö ja Tuomas Simonpojat perheineen, kuolivat nälkään. Vuoden 1697 rästiluettelossa lukee: ”Yrjö Simonpoika Haja: kaikki miehet kuolleet ja leski kulkee ympäri maata ja kerjää.” (Tämä leski oli jo aiemmin kuolleen Risto Simonpojan vaimo.) Näin päättyi tähän asti Haajan taloa hallinnut suku. Haajan talo ei jäänyt pitkäksi aikaa autioksi sillä 1699 Haajalle muutti Vilkkilästä Yrjö Eerikinpoika Nakari, joka asui tilalla vuoteen 1708, kuolemaansa asti. 1700-luvun alusta Suuren Pohjan sodan ajalta ei ole olemassa tarkkoja tietoja. Isovihan loputtua Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721 tiedot taas alkavat ja Haajalla asui uusi suku, jonka sukujuuret johtavat Yläpihlajassa Heijarin kautta Jähille. Heijarin isännän Mikko Jaakonpojan äiti oli näet Jähin talon tytär Helka Ristontytär ja isä Jaakko Antinpoika, Jähin vävy, joka oli Jähin isäntänä 1654 sekä 1658-1660. Jaakon sukujuurista ei tiedetä. Helkan esi-isät Jähillä ovat tiedossa vuoteen 1544 saakka. Tästä alkavat nykyisten Haajojen ja Heijareiden tiedossa olevat sukujuuret. Isovihan aikana Haajalle olivat siis muuttaneet Heijarin taloa vuosina 1688 - 1710 isännöineen Mikko Jaakonpojan pojat Sipi ja Juho perheineen. Isäntänä mainitaan ensin Sipin vaimo sekä pojat ja sen jälkeen vuodesta 1743 alkaen kuolemaansa 1751 saakka Juho Mikonpojan poika Antti Juhonpoika. Antti Juhonpoika on Mikkolan sukuhaaran kantaisä. Haajalla asui perheineen myös Antin veli Eerik Juhonpoika, joka on Mäkelän sukuhaaran kantaisä. Vuonna 1761 Antin ja Eerikin serkut (isänsä Juhon Jaakko-veljen pojat) Antti, Sipi ja Tuomas Jaakonpojat muuttivat Alapihlajan Bycklingiltä Haajalle. Antti Jaakonpojan jälkipolvet ovat Klameja, Parosia ja Värrejä. Sipi Jaakonpoika on Alahaajan, Ylähaajan ja Toipelan sukuhaarojen kantaisä ja Tuomas Jaakonpoika on Ala- ja Yläkytösen sukuhaarojen kantaisä. Heijarin talon isäntänä oli 1720- ja 1730-luvuilla isänsä Mikko Jaakonpojan jälkeen suvun serkuksista Mikko Mikonpoika, joka on Heijarin sukuhaaran kantaisä.